Ammattikorkeakoulujen nuorten yhteishaun täydennyshaku käynnistyi tänään osoitteessa www.amkhaku.fi. Hakuaikaa on torstaihin 4.8.2011 asti.
Täydennyshaussa on mukana sellaisia koulutusohjelmia, mihin on jäänyt vapaita aloituspaikkoja kevään yhteishaussa.»
Lisätietoja täydennyshausta sekä lista haussa olevista koulutuksista löytyy Koulutusnetin sivuilta.
Throughout the week BBC World Service offers a wide range of documentaries and other factual programmes. This podcast offers you the chance to access landmark series from our archive.»
BBC:n arkistosta valikoituja vajaan puolen tunnin mittaisia dokumentteja ajatuksia herättävistä aiheista ympäri maailmaa. Viimeisen parin viikon aikana dokumentit ovat muokanneet käsityksiäni muun muassa kohdunvuokrauksesta ja Hillary Clintonista.
BBC tarjoaa myös 284 muuta podcastia.
Löysin jokin aika sitten uudestaan podcastit - verkossa äänitiedostoina julkaistavat, radio-ohjelmia muistuttavat sarjat.
Podcasting on tilauspohjaista äänitiedostojen julkaisua verkossa. Podcastin pitäjä julkaisee RSS- tai Atom-syötettä, jossa on tiedot julkaistuista äänitiedostoista. Kuuntelijalla on puolestaan ohjelma, joka seuraa syötteen päivittymistä ja automaattisesti lataa sen perusteella tiedostot myöhemmin kuunneltavaksi.»
Edellisestä podcast-innostuksestani oli ehtinyt kulua jo sen verran aikaa, että jouduin aloittamaan podcast-maailmaan tutustumisen käytännössä tyhjältä pöydältä - en muistanut sen enempää käytössäni olleiden ohjelmien kuin seuraamieni podcastienkaan nimiä.
Nokia N900 -puhelimeni sovellusluettelosta löysin kaksi podcastien kuunteluun tarkoitettua sovellusta - gPodderin ja Panuccin. Täysin sattumanvaraisesti valitsin gPodderin, joka on toistaiseksi suoriutunut tehtävistään moitteettomasti. Ohjelmaan on helppo lisätä podcasteja esimerkiksi verkko-osoitteen, OPML-tiedoston tai gPodder.net-sivuston podcast-hakemiston avulla. Lisäksi ohjelma mahdollistaa videosisällön seurannan esimerkiksi Youtuben kautta - ohjelman avulla voin siis ladata puhelimeeni videoita suoraan Youtubesta. Uusien jaksojen lataaminen ja toistaminen sujuu gPodderilla vaivattomasti - ja mikä parasta, mikäli joudun keskeyttämään podcastin kuuntelun, osaa gPodder seuraavalla kuuntelukerralla jatkaa oikeasta kohdasta.
Maemo 5 -käyttöjärjestelmän lisäksi gPodder on saatavilla useimmille Linux-jakeluille sekä Windows- ja Mac-koneille. Lisäarvoa sovellukselle tuo gPodder.net-sivusto, jonka käyttäjäksi rekisteröitymällä podcast-tilaukset on helppo synkronoida eri laitteiden välillä:
Nyt ei tarvitse enää kuin löytää uudelleen vanhat podcast-suosikit. Etsintää helpottaa gPodder.net-sivuston podcast-hakemisto, josta voi seuloa itselleen esimerkiksi suosituimpien suomalaisten podcastien listan. Kärjessä näyttää keikkuvan hiljaiseloa viettävä LinuCast - MP3. Omalle soittolistalle suomalaisten suosikeista on noussut vasta muutama.
Opintotuen hakuaika on nyt. Hae opintotukea ajoissa! Uusi opiskelija, hae opintotukea välittömästi. Opintotukea kannattaa hakea jo kesällä.
Seuraan työkseni opetusalan uutisointia useiden eri sivustojen ja verkkotyökalujen avulla. Yksi satunnaisesti seuraamistani uutissivustoista on Ampparit.com, joka täyttyi tänään yllä luetelluista opintotukiotsikoista. Otsikoiden silmäily johdatti minut Kelan sivuille, mistä löysin uutisten innoittajana toimineen alkuperäisen tiedotteen.
Opiskelija voi hoitaa kaikki opintotukiasiansa verkossa. Hakemusten täyttämisen lisäksi opiskelija voi palauttaa, perua ja lakkauttaa opintotuen sähköisesti, hakea lisätukea sekä ilmoittaa tukeen vaikuttavista muutoksista.»
Samalla reissulla eksyin selaamaan Kelan Twitter-virtaa, joka myös kannustaa uusia opiskelijoita opintotuen hakuun:
Taitavat olla tosissaan. Piipahda siis Kelan asiointipalvelussa ja hae tukea!
Käytössäni on Google+:n lisäksi miltei kaikki muutkin Googlen tarjoamat palvelut - mukaanlukien Googlen Chrome-selain. Tänään latasin kokeeksi muutaman Chrome-selaimelle tarkoitetun Google+-lisäosan.
+Everything lisää Googlen palveluista tutun mustan yläpalkin kaikille vierailemilleni sivustoille. Lisäosan ansiosta kaikki Googlen palvelut sekä Google+-ilmoitukset ovat aina vain yhden klikkauksen päässä.
+Everything-palkkia huomaamattomampi tapa seurata saapuvia Google+-ilmoituksia on Surplus, joka lisää ilmoitusten lukumäärän selaimen yläpalkkiin.
Start G+ tuo Twitter- ja Facebook-päivitykset osaksi Google+-virtaa. Näen siis kavereideni tilapäivitykset omina osioinaan Circles-listassani - tai halutessani osana varsinaista Google+-virtaa. Omat tilapäivitykseni voin jatkossa vaivatta jakaa Google+:n kautta myös Twitteriin ja Facebookiin. Lisäksi lisäosa liittää lukemattomien sähköpostien lukumäärän Google+-palkin Gmail-linkin kohdalle.
Facebookin saa yhdistettyä Google+-virtaansa myös Google+Facebook-lisäosan avulla.
Plus One Anything lisää +1-nappulan selaimen yläpalkkiin, jolloin plussien jakeleminen sivustoille onnistuu vaivattomasti. Lisäosan saa halutessaan näyttämään myös sivustojen jo saamien plussien määrän.
Lisää selainlaajennuksia löytyy Chrome Web Storesta.
Tarkkaamo viittasi muutama viikko sitten itsellenikin kovin tuttuun verkkosivujen suunnitteluun liittyvään fonttipulmaan:
HTML ja CSS eivät luonnostaan tarjoa riittäviä mahdollisuuksia sivujen ulkoasujen visuaaliseen esittämiseen. Myös käytettävissä oleva fonttivalikoima on varsin rajoittunut ja riippuvainen käyttäjien koneelle asennettuna oleviin fontteihin.
Itse kompuroin fonttivalikoiman suppeuden kanssa opinnäytetyötä tehdessäni: verkkosivuja laatiessani minulla ei lähtökohtaisesti ole tapana ympätä fonttitiedostoja verkkosivuston kylkeen - fontit latautuvat verkkosivuilla vierailevan käyttäjän omalta koneelta. Sivustolla kävijät eivät siis näe valitsemaani hienoa fonttia, ellei sitä löydy heidän omalta koneeltaan.
Toki fonttitiedostoja voi upottaa myös verkkosivustoon itseensä, mutta silloin tulee vastaan erinäisiä tekijänoikeus- ja käyttöoikeuskysymyksiä. Vaikka fontti onkin asennettuna koneelleni, en välttämättä omaa oikeutta sen käyttämiseen verkkosivustollani - etenkään, jos kyseessä on kaupallinen sivusto.
Opinnäytetyössäni kiersin edellämainitut ongelmat Font Squirrelin @font-face-fonttien avulla. Font Squirrel -sivustolta on mahdollista ladata satoja erilaisia maksuttomia fontteja valmiina paketteina verkkosivustolle upotettavaksi. Paketteihin sisältyy sekä tarvittavat fonttitiedostot että css- ja html-koodimallit. Edellytyksenä fonttien käytölle on kuitenkin se, että sivuston muokkaaja osaa siirtää tiedostoja sivustonsa palvelimelle.
Helpomman ratkaisun tarjoaa Google Web Fonts -palvelu, jonka käyttö ei Tarkkaamon kirjoittaman opastuksen perusteella edellytä fonttitiedostojen lataamista verkkopalvelimelle - pieni koodilla pelaaminen riittää. Fonttien hakeminen Googlen palvelimelta saattaa kuitenkin hidastaa verkkosivuston latautumista. Itse valitsin palvelusta kokeeksi kaksi fonttia, joiden käytön vaikutuksista sain automaattisesti selkeän graafisen arvion:
Yksittäisten fonttien käyttö ei siis ratkaisevasti hidasta sivuston latautumista. Halutessaan fontit saa kuitenkin myös ladata omalle palvelimelleen. Koko fonttikokoelman voi ladata Google Font Directorysta.
Vastaavankaltaista verkkofonttipalvelua tarjoaa myös Fonts.com-sivusto.
Olen yrittänyt perustella Google+:n käyttäjäksi siirtymistä poimimalla asioita, jotka Google+:ssa luonnistuvat paremmin kuin Facebookissa. Raven Blogin listaus Google+:n parhaista ominaisuuksista nosti esiin jälleen yhden asian: Google+-palvelussa kaikki viestintä hoituu keskitetysti yhdessä paikassa.
In G+ you can send private messages in the same place you post messages to Circles. Instead of choosing a Circle, you simply choose one or more friends that you’re connected to.»
Yksityisviestin lähettäminen onnistuu siis saman viestilaatikon kautta, johon myös julkiset tilapäivitykset kirjoitetaan - tällöin viestin kohderyhmäksi valitaan piirien sijaan yksi tai useampi henkilö:
Lähetetyt viestit ovat vain lähettäjän ja vastaanottajien nähtävissä ja kommentoitavissa - ellei sitten joku vastaanottajista ota oikeudekseen jakaa vastaanottamaansa sisältöä edelleen. Kunkin viestin asetuksista voi halutessaan käydä valitsemassa kohdan Disable reshare, mikä poistaa Share-linkin jaetun sisällön yhteydestä.
Täydennyshaku ammatilliseen ja lukiokoulutukseen on käynnissä perjantai-iltapäivään asti osoitteessa HaeNyt.fi. Hakeminen on helppoa - nettihakemuksen täyttämiseen tarvitset vain henkilötunnuksesi, aikaisemmat todistuksesi ja 20 minuuttia aikaa - sekä jonkinlaisen vision siitä, minne olet hakemassa.
Tarjolla oleviin koulutuksiin voi tutustua Koulutusnetin koulutustarjontahaun avulla. Linkki vie suoraan kaikkien täydennyshaussa olevien koulutusten listaan - hakua kannattaa tarkentaa esimerkiksi haluamallaan maakunnalla tai koulutustyypillä. Esimerkiksi Kanta-Hämeen alueelta löytyy kaikkiaan 16 täydennyshaussa olevaa koulutusta - koko Suomesta 1191, joista lukiokoulutusta on 240, ammatillista koulutusta 951.
Kokoonnuimme eilen pitkästä aikaa lukioaikoina muodostuneen kaveriporukan kanssa. Kuulumisten vaihtamisen lomassa puheenaiheeksi nousivat rekisteröidyn parisuhteen ja avioliiton eroavaisuudet. Itse jouduin häpeäkseni myöntämään, etten oikeastaan ole perehtynyt aiheeseen juuri lainkaan. Ulkomuistista tiesin sanoa vain sen, etteivät rekisteröidyn parisuhteen osapuolet voi ottaa yhteistä sukunimeä samaan tapaan kuin avioparit. Tänään koin aiheelliseksi korjata aukon sivistyksessäni, joten vierailin FINLEXin sivuilla lukemassa läpi lain rekisteröidystä parisuhteesta.
Mainitsemani nimiasian laki ilmaisee seuraavasti:
Rekisteröityyn parisuhteeseen ei sovelleta nimilain säännöksiä puolison sukunimestä eikä lapseksiottamisesta annetun lain säännöksiä, jotka koskevat puolison oikeutta ottaa ottolapsi.»
Esimerkiksi minuun ja puolisooni eivät siis päde nimilain säännökset puolisoiden yhteisestä sukunimestä:
Avioliittoon aikovat voivat avioliittoon mennessään yhdessä päättää, että he ottavat yhteisen sukunimen. Yhteiseksi sukunimeksi voidaan ottaa se sukunimi, joka jommallakummalla heistä viimeksi oli naimattomana ollessaan.»
Samainen parisuhdelain pykälä ilmoittaa myös, etten käytännössä voi adoptoida lasta muutoin kuin siinä tapauksessa, että kyseessä on puolisoni lapsi:
Parisuhteen osapuoli voi kuitenkin ottaa ottolapsekseen parisuhteen toisen osapuolen lapsen.
Tällöin kyseessä on niin sanottu perheen sisäinen adoptio.
Kolmas eroavaisuus avioliittolakiin nähden on isyyslain sekä sukupuolisidonnaisten säännösten soveltaminen:
Rekisteröityyn parisuhteeseen ei sovelleta isyyslain säännöksiä isyyden toteamisesta avioliiton perusteella eikä muitakaan sellaisia säännöksiä, jotka koskevat aviopuolisoa yksinomaan hänen sukupuolensa perusteella.»
Isyyslaissa säädetään isyyden toteamisesta seuraavasti:
Aviomies on lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana.»
Lakia ei siis sovelleta rekisteröityihin parisuhteisiin, eikä minua siten voida todeta puolisoni lapsen isäksi. Tämä lienee aivan ymmärrettävää.
Lyhyesti sanottuna rekisteröidyn parisuhteen osapuolet eivät siis voi ottaa yhteistä sukunimeä tai adoptoida lasta perheen ulkopuolelta. Muilta osin avioliitto ja rekisteröity parisuhde muistuttavat hyvinkin pitkälti toisiaan:
Parisuhteen rekisteröinnillä on samat oikeusvaikutukset kuin avioliiton solmimisella, jollei toisin säädetä.»
Aivan kohtuuttoman suuria muutoksia sukupuolineutraali avioliitto ei siis lakiin toisi - vai toisiko?
Google+:aan tutustuessani riemuitsin mahdollisuudesta jakaa tuttavani piireihin. Piirit eivät kuitenkaan ole ainoa ominaisuus, joka mielestäni tekee Google+:sta Facebookia toimivamman palvelun.
Suurin puute Facebookissa on mielestäni aina ollut se, ettei jo julkaistuja tilapäivityksiä voi muokata. Google+ on ratkaissut ongelman yksinkertaisesti ja toimivasti:
Jokaisen julkaisun oikeassa yläkulmassa on pieni nuoli, jota klikkaamalla avautuu valikko, joka mahdollistaa julkaisun muokkaamisen ja poistamisen. Lisäksi on mahdollista estää julkaisun kommentointi ja jakaminen.
Ainoa puute muokkausnäkymässä on mielestäni se, ettei se mahdollista merkintöjen yksityisyysasetusten säätämistä - jos siis haluaisinkin jakaa merkintäni laajemmalle yleisölle kuin alunperin ajattelin, joudun jakamaan merkinnän uudelleen.